Väinölän koulu valmistui Helsingin Käpylään vuonna 1929. Lapsia viettämässä välituntia 1970-luvun lopussa. (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo)
Yli 90-vuotias Väinölän peruskoulu Helsingin Käpylässä avataan ensi talvena perusteellisen korjausurakan jälkeen. Sisäilman laadun parantamisen lisäksi myös rakennuksen julkisivu ja sisäseinäpinnat ehostuvat uudenveroisiksi. Sisäpinnoissa ratkaisuna on kevytrappaus, jonka etuna on se, että yhdellä rappaustuotteella saadaan valmis pintarakenne.
Oikein toteutetut muuratut rakenteet ovat tunnetusti pitkäikäisiä. Toisaalta aikanaan tehdyn työn viimeistelyn laatu vaihtelee, mikä toisinaan ilmenee syvyyssuuntaisia poikkeamia tuottaneina epätarkkuuksina mitoissa. Rappauksia uusittaessa tällä on huomattava vaikutus rappauslaastin menekkiin ja myös rappaustyön tehokkuuteen.
– Vaikka hyvään työn jälkeen tähdättäessä ei mennä nopeus edellä, on selvää, että tehokkuuteen on pyrittävä. Kun on hyvä tuote ja osaavat tekijät, laadukas lopputulos on saavutettavissa lyhyessäkin asennusajassa, pohtii Väinölän koulun rappausurakoitsijan Robert Rakentajat Oy:n edustaja Matti Kuokkanen.
Kuokkanen korostaa myös logistiikan keskeistä merkitystä urakan tuottavuuden osatekijänä. Kun rappausrakenne on toteutettavissa vain yhdellä tuotteella valmiiksi, säästyy hänen mukaansa jopa viidennes rappaustyön kokonaiskustannuksista.
– Merkittävä osa rakentamisesta on logistiikkaa. Kun se tehostuu ja yksinkertaistuu, kustannusvaikutus on välittömästi suuri, Kuokkanen toteaa.
Robert Rakentajat on erikoistunut rapattuihin ja muurattuihin rakenteisiin – sekä sisäpinnoilla että julkisivuissa. Tällä hetkellä yhtiöllä on meneillään Väinölän peruskoulun rappausurakan lisäksi työmaa muun muassa Finlandia-talon peruskorjausprojektissa. Väinölän peruskoulun korjaustyömaa käynnistyi alkuvuodesta. – Sisärappaukset valmistuivat jo toukokuussa, julkisivurappaukset jatkuvat kuluvan vuoden lokakuun loppuun, Kuokkanen kertoo.
Puhtaalle pinnalle
Pelkän tehokkuuden mittareilla lopputuloksen laatua ei tietenkään tule arvioida. Oleellista on, että vanha tiilipinta on ennen rappausta saatu ehyeksi ja puhtaaksi. Jos vanha pinta on liian kuiva, sitä pitää kastella. Tähän liittyvä harkinta on oleellinen osa rappausurakoitsijan ammattitaitoa. Tätä täydentää valmistajan tietotaito, jonka merkitys on sitä suurempi, mitä monisyisemmistä resepteistä on kysymys.
– Muun muassa tällä Väinölän koulun työmaalla ja muissakin Helsingin kaupungin rakennuttamissa peruskorjauskohteissa on ollut tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä työmaan kanssa. Koemme aivan oleelliseksi seikaksi teknisen laadun varmistamisen. Perusteellinen tuotetuntemus on tässäkin suhteessa välttämätöntä, kertoo Fesconin tuotepäällikkö Janette Niskala. Valmistajan tuotetuntemuksen avulla kokenutkin urakoitsija saa varmuuden siitä, että valittu tuote on täsmälleen oikea kulloiseenkin kohteeseen. Työtekniset yksityiskohdat taas ovat kokeneen rappaajan nimenomaista ammattitaitoa.
– Yksi etu kevytrappauksesta on vielä mainittava: sen yhteydessä riittää yksi rassauskerta eli lopullisen pinnan viimeistely, Matti Kuokkanen kertoo
Kerralla valmis rappausrakenne
Perinteisessä rappaustekniikassa lopullinen rakenne koostuu useista rappauskerroksista, joista kussakin käytetään toisistaan poikkeavia rappauslaasteja. Kun vanha rappaus korvataan uudella, on aiemmin tarvittu kolme eri työvaiheissa toteutettavaa rappauskerrosta: tartuntarappaus, täyttörappaus ja pintarappaus.
– Kevytrappauksen idea on se, että nämä kolme eri työvaiheissa toteutettavaa rappauskerrosta ovat korvattavissa kerralla valmiin rakenteen tuottavalla yhdellä rappauksella. Tämä perustuu siihen, että kerralla pintaan ruiskutettavan rappauksen määrä voi kevytrappauksessa olla moninkertainen, toteaa Fescon Oy:n tuotepäällikkö Keijo Neffling.