Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tämän päivän puheenaihe ja se koskee meitä monella saralla. Yksi on voimalaitosten turpeen käyttö energiantuotannossa. On tutkittu, että turve tuottaa suhteellisesti enemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi fossiiliset polttoaineet kuten esimerkiksi maakaasu, öljy ja kivihiili. Turvetta ei myöskään yleisesti pidetä uusiutuvana luonnonvarana, jolloin on paikallaan etsiä korvaavia polttoaineita.
Uusiin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtyminen ei voimalaitoksille ole ihan yksiselitteistä. Turpeesta luovuttaessa täytyy polttoainevaje täyttää pääsääntöisesti biomassalla tai erilaisilla vaihtoehtoisilla ei-fossiilisilla polttoaineilla. Korvaavat polttoaineet tuovat lisääntyvää haastetta petimateriaalille, sintraantumiselle sekä aiheuttavat huolta korroosion kiihtymisestä, koska turpeen sisältämä rikki vähenee. Polttoaineen sisältämä rikki estää kloridien aiheuttamaa korroosiota. Vähäisemmätkin klooripitoisuudet polttoaineessa aiheuttavat merkittävää korroosiota.
Fescon Oy tarjoaa sintraantumisten ehkäisyyn patentoitua menetelmää, jossa käytetään alkalin ja lämpötilan kestävää petimateriaalia, Granulia. Granuli eli masuunikuona on tehty terästeollisuuden sivutuotteesta eikä sisällä ollenkaan kvartsia. Luonnonhiekka puolestaan sintraantuu herkästi korvaavien polttoaineiden alkalikuormituksen kasvaessa. Granuli on kiertotaloustuote, jolloin se säästää myös luonnonvarojamme.
”Koko pedin sintraantumisriski pienenee, sillä masuunikuona ei esimerkiksi reagoi puu- ja biomassan sisältämien alkalien kaliumin ja natriumin kanssa”, kertoo Fesconin teknologiajohtaja Tapio Klasila. ”Toinen merkittävä haaste on korroosio. Autamme myös hallitsemaan muutoksen tuomaa korroosio-olosuhdetta”, lisää Klasila.
”Siirtymävaiheessa pedin kunnon seuranta on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan vaihtaa sopivampi petimateriaali biomassalle. Meillä on valmis palvelukonsepti petimateriaalin analysoinnille ja seurannalle. Sen käyttöönotto on asiakkaalle helppoa ja vaivatonta ja on taatusti edullinen investointi tulevaisuuteen”, kiteyttää Klasila.