Julkaistu: 19.10.2021

Johanneksenkirkon korjaus vaatii huimaa päätä

Historiallisten kohteiden luottotoimittaja
Johanneksenkirkon peruskorjaus Myyntipäällikkömme Jori Leskinen testaamassa pureeko gargoilit. Taustalla Entisöinti Athenen Peter Backman

Jos ei säiky korkeita paikkoja ja jos hallitsee vanhat rakenteet ja materiaalit, Johanneksenkirkon korjaus saattaa sujua. Harva hallitsee ja harvalta sujuu – IKJ Rakennuksen Jouni Soramäki ja Entisöinti Athenen Peter Backman kuuluvat tähän joukkoon. Hyvään lopputulokseen tarvitaan myös kohteeseen paneutuva laastitoimittaja, kuten Johanneksenkirkon tornien korjauksessa Fescon on ollut.

Vuonna 1891 Helsingin Ullanlinnaan valmistunut Johanneksenkirkko on uusgoottilaisen tyylisuunnan tunnetuin esimerkki Suomessa. Kirkko on 2 600 ihmiselle mitoitettuna myös Suomen suurin kivikirkko, jonka korkeimmat osat ulottuvat 74 metriin. Nyt kirkossa on meneillään tavallista laajempi julkisivukorjaus, jonka aikana käydään läpi muuratun julkisivun ja betonikoristeiden kunto ja tehdään niihin tarvittavat korjaukset.

– Kaikki on käytävä läpi paikan päällä ennen kuin voidaan määritellä korjaustarve tarkasti. Osa tiilistä on vaihdon tarpeessa ja osassa riittää uusi saumalaasti, kun taas betoniset koristeet ovat ikäänsä nähden kauttaaltaan hyvässä kunnossa, kertoo toimitusjohtaja Jouni Soramäki Johanneksenkirkon korjauksen pääurakoitsijana toimivasta IKJ Rakennus Oy:stä.

Johanneksenkirkko, vuonna 1891 rakennettu uusgoottilainen kirkkorakennus Johanneksenkirkko, vuonna 1891 rakennettu uusgoottilainen kirkkorakennus

Soramäki harjaantui vain harvojen hallitsemaan arvorakennusten korjausurakointiin 1990-luvulla. Hänen yrityksensä on ollut mukana lähes kaikissa suomalaisissa linnojen, kirkkojen ja muiden vanhojen arvorakennusten korjauksissa. Usein näissä kohteissa on työskennel- tävä korkealla, minkä seurauksena luotettavien telineiden ja putoa- missuojien suunnittelu ja käyttö on muodostunut osaksi toimenkuvaa.

– Käytämme omia telineitä ja hissejä. Usein on siirrettävä painavia materiaaleja yläilmoihin. Haluamme itse pysyä kartalla siitä, miten luo- daan turvallisuutta työmaillemme, Soramäki perustelee.

Laastin sävy vaatii vaivannäköä

Työt Johanneksenkirkon korjaustyömaalla käynnistyivät kuluvan vuoden helmikuussa ja valmistuvat heinä-elokuussa 2022. Urakka toteutetaan kahdessa perättäisessä vaiheessa: ensin eteläinen julkisivu fiaaleineen ja betonikoristeineen ja sen jälkeen pohjoinen. Niiden korjaustarpeessa voi olla eroja, mutta kauttaaltaan eniten kunnostettavaa on kirkon julkisivuja koristavissa, goottilaiselle tyylille ominaisissa suipoissa fiaaleissa eli pikkutorneissa. Ne päätettiin kunnostaa maanpinnalla ja siirtää sitten takaisin tiilipilarien varaan.

64 metrin korkeuteen ulottuvilla telineillä työskennellen vaihdetaan tarvittavilta osin tiilet ja kaikki laastisaumat. Muuratun julkisivun laastisauma on reunaltaan pyöreä, mistä johtuu sen kutsumanimi ”makkarasauma” – kuin Makkaratalon rakenteiden väliin pakotettu makkara pienoiskoossa. 

Johanneksenkirkon tiilisaumat ennen Johanneksenkirkon tiilisaumat ennen korjausta
Johanneksenkirkon tiilisaumat jälkeen - makkarasaumalla Johanneksenkirkon tiilisaumat korjauksen jälkeen - makkarasaumat

Oikean värisävyn löytäminen työllisti

Betonikoristeiden ja muurattujen julkisivujen saumalaastin reseptin määrittäminen oli Johanneksenkirkon remontin onnistumisen perusedellytyksiä. Reseptien määritys vaati sekä perusteellista vanhoihin materiaaleihin ja työmenetelmiin tutustumista työmaalla että suurta määrää kokeiluja materiaalit toimittaneen Fesconin laboratoriossa ja tehtaalla.

– Oli aivan keskeinen seikka, että pääsin keskustelemaan työkohteessa rakennuttajan ja Museoviraston edustajien sekä rakennesuunnittelijan ja urakoitsijoiden kanssa. Betonikoristereseptin hiomisessa oli jonkin verran apua siitäkin, että olimme toimittaneet aiemmin toiselle urakoitsijalle niin sanottua Speden patsasmassaa. Kuitenkin nyt oli kysymys ihan uudesta reseptistä, jota noudattaen alkuperäiset värisävyt toteutuvat ja riittävän pitkä kestoikä on saavutettavissa, kertoo myyntipäällikkö Jori Leskinen Fesconista.

Speden patsasmassa -termillä hän viittaa Entisöinti Athenen Peter Backmanin lempinimen mukaan nimettyyn betonituotteeseen, jota tässä kohteessa kuitenkin oli modifioitava juuri sopivan värin aikaansaamiseksi ja ankarien olosuhteiden ”selättämiseksi”.

– Olosuhteiden ankaruus johtuu sekä rakennuksen suuresta korkeudesta että meren läheisyydestä, Leskinen täsmentää.

Hän ei luonnollisestikaan paljasta tuotteiden tarkkaa reseptiä, mutta toteaa betonikoristemassan koostuvan kahden erillisen tuotteen, ruiskukorrobetonin ja juotosbetonin Fescon 1000/3 yhdistelmästä.

Muuratun julkisivun oikean laastireseptin löytäminen vaati sekin perusteellista analysointia. Olemassa olevan julkisivun vanhoista laasteista otettiin työmaalla näytteitä, joiden koostumuksen selvittyä saatiin lopulta oikea sävy julkisivukorjauksissa käytettävälle laastille.

– Oikean sävyn lisäksi kiinnitimme huomiota työstettävyyteen. Se on tässä tapauksessa erityisen tärkeätä, koska saumattavaa on niin paljon. On oleellista, että työnteko noissa olosuhteissa on mahdollisimman vaivatonta ja mukavaa, Leskinen perustelee.

Sauman tavanomaisesta poikkeava muoto vaatii suurempaa tarkkuutta kuin muuraustyö yleensä, mutta vielä vaativampi tehtävä oli löytää laastille täsmälleen oikea koostumus ja sitä kautta oikea värisävy. Tämän onnistumisessa tärkeä rooli oli sekä urakoitsijoilla että laastitoimittaja Fescon Oy:llä.

– Oikean sävyn löytäminen vaatii näihin tottuneellakin aina paljon kokeiluja. On hienoa, että laastitoimittaja on tässäkin kohteessa osoittanut valmiutta tuoda oman panoksensa juuri oikean ratkaisun löytämiseen, Entisöinti Athenen toimitusjohtaja Peter Backman sanoo.

Hän pitää tärkeänä myös Fesconin tuotteiston monipuolisuutta. Kun on tarvittu jokin tietty värisävy, se on ollut mahdollista juuri erilaisia laastituotteita yhdistämällä.

Johanneksenkirkon korjaustyömaalla Entisöinti Athene on keskittynyt betonikoristeiden ja muiden betonirakenteiden korjaamiseen. Yli 130 vuotta vanhat betonirakenteet – muun muassa kahdeksan yläilmoissa vaanivaa ”kissapetoa” – ovat hänen mukaansa edelleen varsin hyvässä kunnossa.

Teksti: Vesa Tompuri

Pysy ajantasalla uusista tuotteista ja ratkaisuista   Tilaa uutiskirjeemme