Betoniparvekkeiden korjaus Fescon-tuotteilla
Alustan esikäsittely
Vaurioitunut betoni poistetaan piikkaamalla, jyrsimällä, hiekka- tai vesihiekkapuhalluksella vaurion laadusta ja laajuudesta riippuen. Kolot muotoillaan ja ruostuneet teräkset puhdistetaan koko ympärykseltään tai korvataan uusilla. Korjattavilta pinnoilta poistetaan lika, tartuntaa haittaavat aineet ja vanhat pinnoitteet. Sileät pinnat karhennetaan ja lopuksi alusta puhdistetaan irtopölystä esimerkiksi painepesulla. Ennen korjaustyön aloitusta alusta kostutetaan mattakosteaksi.
Vauriokohtien paikkaus
Puhdistetut teräksen sivellään Fescon Tartuntalaasti TL:llä. Kolot sekä nurkissa ja kulmissa olevat vauriokohdat paikataan Tartuntalaasti TL:n sivelyn jälkeen ”märkää märälle” periaatteella joko Fescon Korjauslaasti KL:lla, Korjausbetoni RKB:lla tai Korrogard R -tuotteilla. Tarvittaessa paikkaus tehdään useampana kerroksena. Tällöin kunkin kerroksen tulee kovettua vähintään yksi (1) vuorokausi ennen uuden kerroksen tekoa. Alemman kerroksen pinta jätetään aina karkeaksi. Pikakorjauksissa voidaan käyttää nopeasti kovettuvaa Fescorapid-korjausmassaa.
Parvekelaatan yläpinta
Parvekelaatan yläpinta vaatii usein kolopaikkauksen lisäksi oikaisua ja kaatojen uudelleenmuotoilua. Kaatokorjaukset tehdään Fescon Korjauslaasti KL 40:llä tai Korjausbetoni RKB:lla, jotka soveltuvat lujuudeltaan käytettäväksi myös epoksipinnoitteiden kanssa. Laasti levitetään mattakosteaan tai tartuntalaastilla siveltyyn alustaan lastalla tai pumpulla, jonka jälkeen laasti hierretään haluttuun profiiliin. Suositeltava kerrospaksuus kaatokorjauksissa on 10-30 mm. Työn voi aloittaa 1-2 vuorokauden kuluttua kolopaikkauksesta. 10-80 mm paksuiset korjausvalut tehdään Fescon Korjausbetoni RKB:lla. Vaikeilla alustoilla ja ohuilla valupaksuuksilla laastien ja korjausbetonin tartunta varmistetaan Fescon Tartuntalaastilla TL:lla. Laasti levitetään Tartuntalaastin TL päälle ”märkää märälle” periaatteella.
Parvekelaatan pinnoitus
Pinnoitus tehdään kaksikomponenttisella Nanten PU Flex Bio -polyuretaanipinnoitteella, johon lisätään Nanten UV-suoja-aine. Alustan vetolujuuden on oltava vähintään 1,5 MPa, puristuslujuuden 25 MPa ja lämpötilan +3oC yli kastepistelämpötilan. Pohjustuksen, pinnoitustyön ja pinnoitteen kuivumisen aikana pitää ilman, pinnan ja pinnoitteen lämpötilan olla +10…+25oC ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %.
Pohjustuksessa käytetään Nanten HM Bio -epoksia. Hyvin sekoitettu pohjuste levitetään kumilastalla, telataan tai sivellään alustaan. Erittäin huokoiset alustat pohjustetaan kahteen kertaan. Pohjustus tehdään siten, että kalvopinta on yhtenäinen eikä pinnassa ole huokosia. Pinnoitus tehdään pohjusteen kuivuttua, olosuhteista riippuen 12 - 48 tunnin kuluessa. Mikäli pohjustus on kahta vuorokautta vanhempi, on suoritettava karhennushionta ja hiontapölyn poisto. Pohjustus voidaan hiekoittaa tuoreena puhtaalla, uunikuivatulla kvartsihiekalla, jolloin aikarajaa pinnoittamiselle ei ole.
PU Flex pinnoitteessa esisekoitetaan ensin A-osa tasaiseksi. Lisätään A-osaan Nanten UV-suoja-aine ja sekoitetaan huolellisesti minuutin ajan. Tämän jälkeen lisätään B-osa ja sekoitetaan kahden minuutin ajan välttäen ilman sekoittumista massaan. Lopuksi kaadetaan seos toiseen astiaan ja sekoitetaan minuutin ajan välttäen ilman sekoittumista massaan.
PU Flex -pinnoite levitetään pohjustetulle pinnalle esimerkiksi lastalla tai telalla. Riittoisuus 1 mm kalvovahvuudella 1l / m2. Suositeltava kuivakalvopaksuus on 2 mm. Voimakkaasti kallistetuilla (≥1:100) pinnoilla suositellaan käytettävän PU TIX -jäykistysainetta. Pystypinnat sivellään ja tarvittaessa käytetään PU TIX jäykistysainetta tai paksunnekuitua, jotka lisätään A-osaan UV-suoja-aineen lisäyksen yhteydessä. Pinnoite voidaan myös karhentaa kvartsihiekalla tai lasikuulilla. Koristehiutaleet lisätään heti pinnoitteen levityksen jälkeen.
Pinta voidaan haluttaessa maalata PU W2 –polyuretaanilakalla, jolloin Nanten UV-suoja-ainetta ei tarvita. Lakka voidaan karhentaa Nanten Liukuestejauheella ST 100/250/500. Työkalut puhdistetaan Nanten PU-ohentimella heti käytön jälkeen.
Pinnoituksen sijaan parvekelattia voidaan maalata kahteen kertaan EP W2 –betonimaalilla. Tällöin erillistä pohjustetta ei tarvita, vaan ensimmäinen maalikerros ohennetaan haalealla/lämpimällä vedellä noin 20%. Toinen maalaus tehtävä 12-48 h kuluessa. Työkalut puhdistetaan Nanten A Epoksiohentimella.
Parvekelaatan alapinta, kaide ja sivuseinät
Korjatut betonipinnat tasoitetaan tarvittaessa joko Fescon Ylitasoituslaasti YTL:lla, Korjauslaasti KL:lla tai Korrogard R 0,6 tai R 1,2 mm. Laasti levitetään ruiskulla tai teräslastalla mattakosteaan alustaan. Lopuksi laasti hierretään tai harjataan haluttuun profiiliin.
Parvekelaatan alapinnan, kaiteen ja sivuseinän pinnoitus
Kaide ja sivuseinät viimeistellään Fescon Julkisivupinnoite JSP:lla, Kiviväri S -sementtimaalilla tai Suojamaalilla. Alapinnan viimeistelyssä käytetään Julkisivupinnoite JSP:tta tai Kiviväri S -sementtimaalia.
Julkisivupinnoite JSP levitetään kahteen kertaan ruiskulla tai teräslastalla mattakosteaan alustaan. Ensimmäinen kerros levitetään 1-3 mm vahvuisena ja liipataan suoraksi. Toinen kerros levitetään pinnoitteen raekoosta riippuen 1-2 mm vahvuisena kerroksena ja viimeistellään hierto- tai ruiskupinnaksi. Ensimmäisen pinnoitekerroksen annetaan kuivua kosketuskuivaksi ennen toista ruiskutusta. Pinnoitteen ja alustan lämpötilan pitää olla vähintään + 5 oC.
Kiviväri S -sementtimaali levitetään kahteen kertaan jäykällä siveltimellä tai kalkkihakkurilla mattakosteaan alustaan. Ensimmäisen kerroksen annetaan kuivua kosketuskuivaksi (noin 1 vrk) ennen toisen kerroksen tekoa. Maalin ja alustan lämpötilan pitää olla vähintään + 5 oC.
Fescon Suojamaali levitetään kuivalle alustalle kahteen kertaan telalla, ruiskulla tai siveltimellä. Toisen maalikerroksen voi levittää, kun ensimmäinen on kuivunut kosketuskuivaksi. Maalin ja alustan lämpötilan pitää olla vähintään + 10 oC ja ilman suhteellinen kosteus korkeintaan 80 %. Suojamaalia ei suositella käytettäväksi laatan alapinnassa.
Ennen pinnoitus- ja maalaustyön aloitusta tehdään koepinnoitus / -maalaus, jolla varmistetaan värisävy ja pinnan struktuuri.
Sementin vesiliukoiset suolat ja sementin kovettuessa syntyvät suolat saattavat kulkeutua kosteuden mukana pintaan ja näkyä ns. suolahärmeenä. Suolahärmettä aiheuttaa voimakas vesisade liian pian maalauksen jälkeen ja rakenteen sisäinen kosteus. Riskiä voidaan pienentää suojaamalla tuore pinta vesisateelta. Samasta syystä uusien betonipintojen tulisi antaa kuivua vähintään yhden lämmityskauden ennen maalausta.
Jälkihoito
Tuoreet pinnat suojataan vesisateelta. Jälkihoito tulee suorittaa jokaisessa työvaiheessa esimerkiksi vesisumutuksella 1-3 vuorokauden ajan. Tarkista tarkemmat jälkihoito-ohjeet jokaisen tuotteen osalta tuote-selosteesta.